Tuija Reinikainen K-U 24.2.2026 Tuuskodon alue on keskeinen osa Tuusulan historiaa

Tuusulalla on pitkä ja maineikas historia ja se tarkoittaa meille myös merkittävää vastuuta suojella kunnan kulttuuriperintöä ja arvokkaita maisemakokonaisuuksia.

Tuusulanjärvi ja sen rannat ovat osa suomalaista kulttuuriympäristöä. Täällä asuneet taiteilijat ja kirjailijat ovat ammentaneet maisemasta aineksia teoksiinsa.

Rantatien kulttuurimaisema on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisen asutuksen ja kulttuurin keskittymistä ja Tuuskodon alue on osa sitä.

Kirkonkylän ryhmäkylä rajautui Kirkon ja Tuuskodon väliselle alueelle ja muodosti lähes kolmensadan vuoden ajaksi Suur-Tuusulan hallinnollisen keskuksen.

Siihen vaikutti kirkon rakentuminen vuonna 1643 Kirkkotien varrelle. Kirkko oli paitsi hengellisen elämän myös hallinnon ja talouden keskus.

Kirkonkylän ryhmäkylä tunnettiin Thusby-nimellä, joten seurakuntalaisia alettiin kutsua tuusulalaisiksi ja Kaukjärveä Tuusulanjärveksi.

Kirkko uudisrakennettiin vuonna 1734. Kirkonkylän toiminnot jakautuivat kirkon ja vanhan kyläkeskuksen ja pappilanmäen liepeille.

Pitäjänkokouksia pidettiin aluksi kirkossa, myöhemmin Kirkonkylän koululla, pappilassa, Saksan talossa ja Koivukujalla.

Varsinaisten kirkon ja pappilan rakennus- ja korjaustöiden lisäksi kokouksissa oli käsiteltävä köyhäin- ja sairaanhoitoa.

Kun kokouksissa nousi esiin tarve vaivaistalon, kunnalliskodin, perustamisesta, kunta päätti ostaa sitä varten pappilan naapurista Tuuskodon alueelta Kotun tilan, Koivukujan.

Koivukujan vaivaistalon toiminta käynnistyi vuonna 1895. Se oli kunnan ensimmäinen palvelulaitos vanhuksille ja muille, jotka tarvitsivat hoitoa ja asuntoa. Kaikki osallistettiin talon maanviljelys- ja karjanhoitotöihin kykyjensä mukaan.

Paitsi kokoustilana, Koivukujan rakennus on toiminut myöhemmin myös kunnan kamreerin ja eläinlääkärin asuntona ja sivurakennuksessa on toiminut kulkutautisairaala ja koulutoimisto sekä sittemmin lastenkoti ja perhetukikeskus Kotoranta.

Kirkonkylään rakennettiin kuntakokouksia ja käräjia varten usa finantalo. Se oli sopivan matkan päässä Keravalta ja Järvenpäasta.

Kirkonkylän ryhmäkylän halki kulki ns. Helsinki-Mäntsälä-tie, joka tunnettiin myös Savontienä. Kerrotaan, että runoilija J.H. Erkko asui hetken aikaa Kirkonkylässä, kun hänelle rakennettiin Erkkolan taloa Rantatiellä.

Kirkonkylän isolle peltoaukealle rakennettin kunnan uusi kunnalliskoti, Tuuskoto, joka valmistui tautisairaala.

Koivukujalla ja Tuuskolon työtä, Suomen sosiaalija terveydenhuollon historiaa.

Tuuskodon alueen säilyttäminen historiallisena ja avoimena kulttuurimaisema-arvoisenaan puistona ja virkistysalueena, kunnioittaen aluetta entisenä hallintokeskuksena Tuusulähikuntien asukkaille, tänne muuttaville ja täällä vieraileville kuin tuleville Se on kulttuuriteko, jossa he pääsevät osaltaan mukaan siihen tuusulalaiseen kulttuurin jatkumoon, jota täallä eletään.

Tuija Reinikainen kunnanvaltuutettu (Tupu) Tuusula