Tuuskodon kohtalo on arvovalinta - Jussi Salosen mielipidekirjoitus K-U 6.12.2025
13.12.2025

Tuuskodon kohtalo on arvovalinta
Tuusulanjärven rantamaisemissa tehdään nyt päätöksiä, jotka vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Tuuskodon asemakaavaehdotus on nostanut pöydälle kipeän kysymyksen: onko kulttuuriperintömme vain sanahelinää vai aidosti suojeltavaa kansallisomaisuutta? Kun vaakakupissa painavat valtakunnalliset suojeluvelvoitteet, kuntamme historia ja toisaalla halu purkaa rakennukset uudisrakentamisen tieltä, on pysähdyttävä. Olemme vaarassa menettää jotain korvaamatonta, jos annamme lyhytnäköisyyden voittaa.
Tuusulassa on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema, Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala sekä Jokelan teollisuusalue.
Nyt huomion keskipisteessä on Rantatien alueeseen kuuluva Tuuskodon asemakaava. Kyseessä on Tuusulan kuntahistorian keskeisin alue. Valitettavasti kunnanhallituksen käsittelyssä enemmistöpäätöksin hyväksyttiin nähtäville ehdotus, joka herättää syvää huolta: suunnitelmat alueen nykyisten rakennusten purkamisesta ja vuosisataisten avointen maisemien rakentaminen pientaloilla.
Uhan alla on alueen identiteettirakennus, aikoinaan uusi kunnalliskoti, sittemmin Tuuskoto vuodelta 1934, sekä sen historiallista jatkumoa edustavat laajennusosat 1960- ja 1980-luvuilta. Tilalle tarjotaan omakotitalotontteja, kenties rivitalojakin. Tämä tarkoittaisi, että samalla kun historialliset seinät kaatuvat, katoavat myös vuosisataiset, avoimet pitkät näkymät Kirkkotieltä Krapille ja osin Tuusulanjärvelle uusien, avoimeen maisemaan rakennettavien talojen taakse.
Tämä on vaarallinen tie. Rakennusten purkaminen ja maiseman tukkiminen vaarantaa koko alueen merkityksen ja tuon äärimmäisen tärkeän RKY-statuksen.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) edellyttää, että arvokkaiden kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan kaavoituksessa. Alueidenkäyttölaki (5 §) menee vielä pidemmälle: se velvoittaa kaavoitusta ei vain säilyttämään, vaan nimenomaisesti edistämään rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.
Nyt Tuuskodon asemakaavaehdotuksen kohdalla näin ei näytä tapahtuvan.
Sama piittaamattomuus historiasta näkyy kaavaehdotuksessa laajemminkin, Tuusulan ensimmäinen kunnantalo. Ehdotuksessa sen suojelualaa esitetään pienennettäväksi, ja samalle historiallisesti arvokkaalle tontille mahdollistetaan uutta toimitilarakentamista jopa 700 neliömetrin verran, kun rapattu laajennus vuodelta 1957 puretaan.
Pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä tämä toimintatapa tarkoittaisi laajemmin.
Jos jatkaisimme tällä samalla linjalla, purkaisimmeko seuraavaksi Jokelan suojellun tiilitehtaan ja kaavoittaisimme siihen asuntorakentamista? Ja tämä tehtäisiin tilanteessa, jossa aivan vieressä on tuhansia kerrosneliömetrejä lainvoimaista asuntokaavaa rakentamista odottamassa.
Tai menisimmekö Kellokoskelle ja purkaisimme Keravanjoen rannalta historiallisen kartanon ja sairaala-alueen tärkeimmät rakennukset tehdäksemme tilaa pientaloille – vaikka kilometrin säteellä on myytävänä runsaasti vapaita tontteja?
Tätähän emme halua.
Tuusulanjärven seutu on suomalaisen kulttuurin syntyseutua. Maisema, jossa on tehty työtä sivistyksemme eteen jo 150 vuotta. Meidän sukupolvemme tehtävä on paitsi kunnioittaa tätä perintöä, myös luoda edellytykset kulttuurin, sivistyksen seuraaville vuosikymmenille.
Tuuskodon alueen kaavoitus alkoi toimiessani kuntakehityslautakunnan puheenjohtajana vuosina 2013–2017. Tuolloin luonnosvaiheessa linjattiin, että maisemat on jätettävä avoimeksi ja rakentamisen on oltava tehokasta mutta suppealla alalla.
Nykyinen rakennuskokonaisuus on ollut maisemassa sellaisenaan vuodesta 1982. Se on osa alueen kerroksellisuutta. Jos jotain siitä on purettava, tilalle voi rakentaa yhtä tehokkaasti, asumiseen ja palveluihin, mutta 1930-luvun Tuuskoto on säilytettävä ja maisemaa on kunnioitettava.
Tuusulan arvoa ei mitata vain uusissa neliöissä, vaan siinä, miten pidämme arvossa rakennettua ja henkistä kulttuurihistoriaamme. Nämä tavoitteet on saavutettavissa, jos vain halua on. Annetaan arvo menneelle ja luodaan sitä kunnioittaen edellytykset loistavalle tulevaisuudelle.
Jussi Salonen
valtuutettu, Tuusulan puolesta ry