Tänään juhlimme kieltä, joka on meidän identiteettimme ja yhteisymmärryksemme perusta. Agricola loi pohjan kirjakielelle, ja Tuusulan oma Aleksis Kivi teki siitä elävän ja rikkaan. ✍️📖

Me Tupussa uskomme, että kieli on vallankäytön väline – mutta sen pitäisi olla ennen kaikkea vaikuttamisen väline meille kaikille.

Kuntapolitiikassa kieli karkaa välillä monimutkaiseksi "hallintojargoniksi", josta on vaikea saada otetta. Me tupulaiset haluamme kuitenkin puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Meille on tärkeää, että:

✅ Päätöksenteko on ymmärrettävää kaikille kuntalaisille.

✅ Kieli ei ole este, vaan ovi osallisuuteen ja kotoutumiseen.

✅ Varsinainen asia pysyy keskiössä, eikä huku vaikeisiin termeihin.

Pidetään yhdessä huolta siitä, että Tuusulassa keskustelu säilyy selkeänä, avoimena ja elävänä – nyt ja tulevaisuudessa! 💙

Mitä mieltä olet, onko kuntapolitiikkaa välillä vaikea ymmärtää?👇

#Tuusula #Tupu #SuomenKieli #Agricola #AleksisKivi #SelkeäKieli #Kuntapolitiikka #Yhdessä

Tänään liputamme Minna Canthille – rohkealle edelläkävijälle, joka muistuttaa meitä siitä, ettei demokratia ole koskaan valmis. Se vaatii jatkuvaa työtä, avointa keskustelua ja jokaisen äänioikeuden kunnioittamista.

Meille Tuusulan puolesta ry:ssä demokratia on toimintamme sydän. Uskomme, että kunnan asioista päättäminen kuuluu meille kaikille – aivan kuten Minna aikoinaan taisteli sen puolesta, että jokaisella olisi oikeus vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen säätyyn tai sukupuoleen katsomatta.

Pidetään huolta siitä, että Tuusulassa jokaisen ääni kuuluu ja jokainen tulee kohdatuksi tasa-arvoisesti. Tehdään yhdessä kunta, jossa demokratia toteutuu arjen teoissa! 🤝✨

#MinnaCanth #TasaArvo #Demokratia #Tuusula #TuusulanPuolesta #PaikallinenVaikuttaminen

Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2030 eteni päätöksentekoon aluevaltuustoon - uudestaan toukokuussa

Sitoutumattomien aluevaltuustoryhmä oli kolmen aluevaltuutettunsa Kati Lepojärvi (Tupu), Anna Yltävä (Tupu) ja Jussi Salonen (Tupu) olivat mukana aluevaltuuston kokouksessa. Kokouspaikkana oli Mäntsälän kunnantalo ja sen hulppea valtuustosali.

Aluevaltuusto hyväksyi Hyrylään tulevan sote-keskuksen tarpeisiin tulevan pysäköintilaitoksen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön perustamisen. Siinä on noin 550 autopaikkaa seitsemässä kerroksessa. Sen sijoittaminen uimahallin lähelle entiselle varuskunnan urheilukentälle herättänee suurella koollaan ihmetystä. Mutta kevät näyttää, miten sen poikkeamispäätös asemakaavamääräyksistä etenee Tuusulassa.

Tärkeänä hyvinvointialueen toimintana piti olla päätettävänä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2030

Lapset, nuoret ja työikäiset -lautakunta käsitteli alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2026–2030. Aluehallituksen kautta se eteni aluevaltuuston käsittelyyn. Harmittavasti siinä oli joitain puutteita ja suunnitelman hyväksyminen siirtyi toukokuussa pidettävään aluevaltuuston kokoukseen.

Suunnitelma perustuu lastensuojelulakiin, ja sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia kunnissa ja hyvinvointialueella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suunnitelma rakentuu laajan tietopohjan varaan ja täydentää kuntien omia hyvinvointisuunnitelmia. Painopisteiksi on nostettu kolme keskeistä kokonaisuutta: hyvät arjen rutiinit, turvallinen arki sekä mielen hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa elintapaohjauksen kehittämistä, lasten ja nuorten osallisuuden lisäämistä, kulttuurihyvinvoinnin tukemista, väkivallan ja päihteiden käytön ehkäisyä sekä oppimisen ja mielenterveyden varhaista tukemista.

Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain alueellisen hyvinvointikertomuksen yhteydessä. Tavoitteena on, että hyvinvointityö näkyy entistä vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden arjessa.

Mielestäni Tuuskodon kohdalla nousee jälleen mieleen yksi aspekti.

Aspekti siitä, että oikeastaan kyse ei ole vain Tuuskodosta, vaan vielä paljon laajemmasta ja jopa vieläkin tärkeämmästä asiasta; kuntalaisten mielipiteen ei vain kuulemisesta, vaan myös huomioimisesta.

Viimeisen parin vuoden aikahaarukkaan on mahtunut muitakin vähän samantyyppisiä tapauksia, joissa satoja, jopa tuhansia, kuntalaisia on vahvasti puolustanut esim. Puistokylän metsän säilyttämistä, Ruotsinkylän koulun säilyttämistä osana kouluverkkoa tai Klemetskogin koulurakennuksen säilyttämistä kunnalla.

Eli aiheita kylä-/kulttuuri- ja luontoarvojen puolesta, ja joiden puolesta on tehty myös valtuustoaloitteita.

Tuusulan kulttuuriperintö- ja luontoarvot loistavat tutkimuksesta toiseen Tuusulan tärkeinä veto- ja pitovoimatekijöinä. Kuitenkin juuri näistä, kuntalaisia vahvasti koskettavista asioista ollaan jatkuvasti valmiita nakertamaan?

Vai ollaanko?

Tuuskodon osalta onkin tarjolla oiva tilaisuus osoittaa, keitä varten kunta on? Jos kunta ei palvele sen asukkaita, niin keitä sitten? Kuinka kauan ja paljon on varaa olla huomioimatta kuntalaisten mielipiteitä?

Carolina Nyman

varavaltuutettu, kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunnan jäsen (Tupu) Tuusula

Tuusulalla on pitkä ja maineikas historia ja se tarkoittaa meille myös merkittävää vastuuta suojella kunnan kulttuuriperintöä ja arvokkaita maisemakokonaisuuksia.

Tuusulanjärvi ja sen rannat ovat osa suomalaista kulttuuriympäristöä. Täällä asuneet taiteilijat ja kirjailijat ovat ammentaneet maisemasta aineksia teoksiinsa.

Rantatien kulttuurimaisema on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisen asutuksen ja kulttuurin keskittymistä ja Tuuskodon alue on osa sitä.

Kirkonkylän ryhmäkylä rajautui Kirkon ja Tuuskodon väliselle alueelle ja muodosti lähes kolmensadan vuoden ajaksi Suur-Tuusulan hallinnollisen keskuksen.

Siihen vaikutti kirkon rakentuminen vuonna 1643 Kirkkotien varrelle. Kirkko oli paitsi hengellisen elämän myös hallinnon ja talouden keskus.

Kirkonkylän ryhmäkylä tunnettiin Thusby-nimellä, joten seurakuntalaisia alettiin kutsua tuusulalaisiksi ja Kaukjärveä Tuusulanjärveksi.

Kirkko uudisrakennettiin vuonna 1734. Kirkonkylän toiminnot jakautuivat kirkon ja vanhan kyläkeskuksen ja pappilanmäen liepeille.

Pitäjänkokouksia pidettiin aluksi kirkossa, myöhemmin Kirkonkylän koululla, pappilassa, Saksan talossa ja Koivukujalla.

Varsinaisten kirkon ja pappilan rakennus- ja korjaustöiden lisäksi kokouksissa oli käsiteltävä köyhäin- ja sairaanhoitoa.

Kun kokouksissa nousi esiin tarve vaivaistalon, kunnalliskodin, perustamisesta, kunta päätti ostaa sitä varten pappilan naapurista Tuuskodon alueelta Kotun tilan, Koivukujan.

Koivukujan vaivaistalon toiminta käynnistyi vuonna 1895. Se oli kunnan ensimmäinen palvelulaitos vanhuksille ja muille, jotka tarvitsivat hoitoa ja asuntoa. Kaikki osallistettiin talon maanviljelys- ja karjanhoitotöihin kykyjensä mukaan.

Paitsi kokoustilana, Koivukujan rakennus on toiminut myöhemmin myös kunnan kamreerin ja eläinlääkärin asuntona ja sivurakennuksessa on toiminut kulkutautisairaala ja koulutoimisto sekä sittemmin lastenkoti ja perhetukikeskus Kotoranta.

Kirkonkylään rakennettiin kuntakokouksia ja käräjia varten usa finantalo. Se oli sopivan matkan päässä Keravalta ja Järvenpäasta.

Kirkonkylän ryhmäkylän halki kulki ns. Helsinki-Mäntsälä-tie, joka tunnettiin myös Savontienä. Kerrotaan, että runoilija J.H. Erkko asui hetken aikaa Kirkonkylässä, kun hänelle rakennettiin Erkkolan taloa Rantatiellä.

Kirkonkylän isolle peltoaukealle rakennettin kunnan uusi kunnalliskoti, Tuuskoto, joka valmistui tautisairaala.

Koivukujalla ja Tuuskolon työtä, Suomen sosiaalija terveydenhuollon historiaa.

Tuuskodon alueen säilyttäminen historiallisena ja avoimena kulttuurimaisema-arvoisenaan puistona ja virkistysalueena, kunnioittaen aluetta entisenä hallintokeskuksena Tuusulähikuntien asukkaille, tänne muuttaville ja täällä vieraileville kuin tuleville Se on kulttuuriteko, jossa he pääsevät osaltaan mukaan siihen tuusulalaiseen kulttuurin jatkumoon, jota täallä eletään.

Tuija Reinikainen kunnanvaltuutettu (Tupu) Tuusula

Aktiivimme Leena on tehnyt suurta työtä Pro Tuusulanjärven ja Anttila on meidän -hankkeissa. Pro Tuusulanjärvi -hankkeessa Leena yhdessä Reinikaisen Tuijan ja tuhansien Tuusulanjärven kunnosta huolestuneiden kansalaisten kanssa herätti Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin, valtionkin toimiin Tuusulanjärven kunnon puolesta. Nyt Leena on huolestunut syystäkin Tuuskodon asemakaavaehdotuksesta, viimeisistä vapaista rannoistamme.

Kaksi viimeistä vapaata rantaa - Keski-Uusimaa 15.2.2026

Tuusula aikoo pilkkoa tonteiksi viimeiset vapaat rantansa Tuusulanjärvellä ja myydä ne rahapulassaan. Näin siitä huolimatta, että se kehuskelee luontoarvoillaan ja sillä kulttuuriperinnöllä, joka sillä on Tuusulanjärven ja sen rannoille aikoinaan syntyneen taiteilijayhteisön johdosta.

Juuri parhaillaan Tuusulanjärven erinomaisuutta hehkutetaan joka tiedotusvälineessä, somea unohtamatta. Kyse on kauniin järvemme talvisin tarjoamista loistavista ulkoilumahdollisuuksista, joiden eteen iso joukko ihmisiä tekee upeaa työtä.

Lähinnä järven jäältä Tuusulanjärveä saadaankin jatkossa katsella, jos jo pitkällä olevat suunnitelmat kunnan omistuksessa vielä olevasta kahdesta vapaasta ranta-alueesta toteutuvat.

Juuri parhaillaan on nähtävillä kaavaluonnos, jolla entisen vanhainkoti Tuuskodon alue pistetään lihoiksi jopa niin että arvokkaat, suojellut rakennukset voidaan purkaa. Luonnoksen kansikuvassa taloja on yhdessä rivissä ja niiden edessä näyttäisi olevan runsaasti vapaata aluetta, vaikka alue tullaan rakentamaan tiiviisti kapeaa rantakaistaletta lukuun ottamatta. Näin hienon esittelykuvan saamiseksi tuleva rakentaminen onkin kuvattu viereisen golfkentän puolelta. Nerokasta.

Tuusulan omistama toinen vielä vapaa ranta-alue on järven toisella puolen Anttilanrannassa. Suunnitelmat senkin pilkkomiseksi tonteiksi on jo tehty. Sielläkin esittelykuvissa kikkailtiin. Rakennettavaksi esitetty viisikerroksinen kerrostalokin näytti suorastaan soman pieneltä, kun sen takaa näkyi tuuhea puusto. Latvat ulottuivat paljon taloa korkeammalle. Oikeasti paikalla kasvaa harvahkoa matalaa pensaikkoa.

Tämä on kuitenkin vähäistä sen rinnalla, miten totaalisen väärä kuva Tuusulasta annetaan, kun tänne houkutellaan uusia asukkaita. Ja heitä kyllä tarvitaankin. Niin järjettömän kalliita investointeja kunta on viime vuosina tehnyt muun muassa koulu- ja päiväkotirakennuksiin – näihin joita piti kampuksiksi nimittämän. Päättäjiä ei juurikaan jarruttanut, että monin paikoin tyhjilleen jäi ihan kelvollisia koulutiloja.

Ja eivät ne uudet asuinalueetkaan ilmaiseksi synny. Miljoona poikineen kuluu teiden ja muun infran rakentamiseen. Silti voi käydä niin – ja on jo käynyt – että kovatuloisten veronmaksajien sijaan iso osa tulijoista on saamapuolella, mitä kunnan tuloihin tulee.

Tuusulan asukaskohtainen lainamäärä oli vuosikymmenet pieni. Enää se ei ole todellakaan ole. Se on ryöpsähtänyt viime vuosien aikana jo yli 7 600 euroon asukasta kohti ja on yli kolminkertainen Järvenpään vajaaseen 2 500 euroon verrattuna. Keravan 3 000 euroakin on maltillinen. Nurmijärveä nimiteltiin jo kriisikunnaksi, mutta sen velkamäärä (4 800) on Tuusulaan verrattuna vielä pientä.

Vanha tunnettu totuus on, että maata ei kerta kaikkiaan enää valmisteta. Nyt kun kunnan asukasluku on jo ylittänyt 42 000, tarvitaan entistä kipeämmin alueita, joilta asukkaat pääsevät luonnon helmaan.

Kun suurin osa järven rannoista Tuusulan puolella on yksityisomistuksessa, on kunnan ehdottomasti pidettävä vapaana ne alueet, jotka se omistaa. Ei voi olla niin, että kuntalaisten rakastama järvi on jotakin, jota voi ihailla vain vilauksina auton ikkunasta, pyörän selästä, talvella järven jäältä tai maksullisena asiakkaana hotellin jättiterassilta.

Tarvitaan paikkoja, joissa perheet ja kaiken ikäiset kuntalaiset voivat viettää aikaa, harrastaa ja kokoontua yhteen. Näiden alueiden arvo tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, mitä enemmän tänne asukkaita muuttaa. Jos joka hemmetin kolkka täällä rakennetaan täyteen, tulee Tuusulasta niin sietämätön paikka, että sielua repii.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Keski-Uusimaan toimittaja ja Pro Tuusulanjärvi -liikkeen aktiivi.

Varavaltuutettumme Johanna Seesaro muistuttaa, että talouden heiketessä säästöjä haetaan usein menoja karsimalla, mutta vaikeinta on kohdentaa leikkaukset oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti.

Säästämistä jarruttavat psykologinen menetyksen tunne, muutoksiin liittyvä epävarmuus ja muutosvastarinta sekä organisaatioiden jäykkyydet – prosessit, pitkät hankintasopimukset ja teknologialukot. Eri intressit ja samanaikaiset laatuvaatimukset synnyttävät ristiriitoja. Reiluutta lisäävät yhteiset pelisäännöt, avoin vuoropuhelu ja objektiivinen tietopohja (kustannukset, suoritteet, vaikuttavuus, lakivelvoitteet).

Tasaprosentti kaikille voi tuntua helpolta, mutta se ei huomioi toiminnan kriittisyyttä tai alimitoitusta. Säästöjä kannattaa arvioida myös panos–tuotos-mittareilla ja varmistaa riittävä, luotettava data. Hyvä tiedottaminen ja osallistaminen lisäävät toimien hyväksyttävyyttä. Johanna korostaa, ettei leikkauksilla voi rakentaa tulevaisuutta: myös tuottoja ja panostuksia tarvitaan elinvoimaan.

Sitran Tulevaisuusbarometrin 2025 mukaan yhteiskunnallisesta päätöksenteosta puuttuvat innostavat visiot ja pitkäjänteisyys niin kansalaisten kuin päättäjien itsensäkin mielestä. Tätä mieltä oli 89 prosenttia vastaajista.

Demokratian yksi suuri haaste on liiallinen kuluvan vaalikauden tai seuraavien vaalien tuijottaminen. On paljon asioita, jotka pitäisi ehdottomasti ulottua yli vaalikausien.

Vaikka lähitulevaisuuden näkymät ovat sumeat, olisi tarpeellista suunnata katsetta kauemmaksi niin yksityisessä kuin julkisessakin päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa.

Tulevaisuuden tutkimus auttaa organisaatioita ja yhteiskuntia ennakoimaan ja varautumaan mahdollisiin muutoksiin, kuten teknologisiin innovaatioihin, talouden suhdanteisiin tai ilmastonmuutokseen.

Kun pystytään arvioimaan paremmin, mihin suuntaan maailma on menossa, voidaan investoinnit ja kehityspanokset kohdentaa nykyistä paremmin.

Erilaiset skenaariot ja riskianalyysit taas auttavat varautumaan äkillisiin muutoksiin, kuten pandemioihin tai geopoliittisiin kriiseihin.

Tiedonalana tulevaisuudentutkimus eli futurologia on monitieteellistä ja sen päätehtävä on kartoittaa jonkin ilmiön mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.

Tutkimusprosessissa voidaan hyödyntää erilaisia työvälineitä, kuten aikasarja-analyyseja, skenaarioita, simulaatioita. Tulevaisuuden tutkimukseen kuuluvat minua erityisesti kiehtovat heikkojen signaalien, villien korttien ja megatrendien käsitteet.

Heikko signaali on varhainen merkki mahdollisesta tulevasta muutoksesta, joka ei vielä ole laajasti tunnettu tai vahvistunut trendiksi.

Villi kortti on ainutkertainen yksittäinen tapahtuma, joka ilmaantuu yllättäen ja joka muuttaa tapahtumien kehityskulun aiempaa epävarmemmaksi, esim. COVID-19.

Megatrendi on maailmanlaajuinen yleinen laaja muutosten kaari, kuten hyvinvoinnin haasteet, digivallan kilpailu ja talouden epävakaus.

Digivallan kilpailuun liittyy tekoäly, joka saattaa herättää monissa ristiriitaisia tuntemuksia. Olen itse pyrkinyt tarkastelemaan tekoälyä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.

Työelämässä tekoäly esimerkiksi automatisoi rutiinitehtäviä ja nostaa näin tuottavuutta. Tekoälyn myötä joitakin ammatteja saattaa kadota, mutta sen ansiosta tulee myös uusia työtehtäviä, kuten tekoälyn hallinta ja datan analysointi.

Julkinen sektori voi hyödyntää tekoälyä erityisesti ennakoinnissa ja palvelujen kohdentamisessa.

Tekoäly tukee kriisinhallintaa, mutta voi myös lisätä riippuvuutta teknologiasta.

On olennaisen tärkeää, että tekoälyä osataan hallita.

Sitran Tulevaisuusbarometrin 2025 mukaan toivotuimpia muutoksia yhteiskunnassa seuraavan 10 vuoden aikana ovat työpaikkojen löytyminen kaikille sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantuminen.

Täydentäisin listaa vielä kaikkien ihmisten hyvinvoinnilla. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus tehdä mielekkääksi kokemaansa työtä ja voida hyvin. Hyvinvointia ei voi ulkoistaa edes tekoälylle, vaan se on meidän kaikkien kanssaihmisten vastuulla. 

Rauhallista joulua 🎄✨

Meillä oli ilo viettää jo kuukausi sitten koko perheen pikkujoulutapahtumaa Tuusulanjärven koululla. Joulupukki ehti mukaan – ja päätyi myös valokuviin.

Toivotamme kaikille rauhallista joulua 🎄

Tuuskodon kohtalo on arvovalinta

Tuusulanjärven rantamaisemissa tehdään nyt päätöksiä, jotka vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Tuuskodon asemakaavaehdotus on nostanut pöydälle kipeän kysymyksen: onko kulttuuriperintömme vain sanahelinää vai aidosti suojeltavaa kansallisomaisuutta? Kun vaakakupissa painavat valtakunnalliset suojeluvelvoitteet, kuntamme historia ja toisaalla halu purkaa rakennukset uudisrakentamisen tieltä, on pysähdyttävä. Olemme vaarassa menettää jotain korvaamatonta, jos annamme lyhytnäköisyyden voittaa.

Tuusulassa on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema, Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala sekä Jokelan teollisuusalue.

Nyt huomion keskipisteessä on Rantatien alueeseen kuuluva Tuuskodon asemakaava. Kyseessä on Tuusulan kuntahistorian keskeisin alue. Valitettavasti kunnanhallituksen käsittelyssä enemmistöpäätöksin hyväksyttiin nähtäville ehdotus, joka herättää syvää huolta: suunnitelmat alueen nykyisten rakennusten purkamisesta ja vuosisataisten avointen maisemien rakentaminen pientaloilla.

Uhan alla on alueen identiteettirakennus, aikoinaan uusi kunnalliskoti, sittemmin Tuuskoto vuodelta 1934, sekä sen historiallista jatkumoa edustavat laajennusosat 1960- ja 1980-luvuilta. Tilalle tarjotaan omakotitalotontteja, kenties rivitalojakin. Tämä tarkoittaisi, että samalla kun historialliset seinät kaatuvat, katoavat myös vuosisataiset, avoimet pitkät näkymät Kirkkotieltä Krapille ja osin Tuusulanjärvelle uusien, avoimeen maisemaan rakennettavien talojen taakse.

Tämä on vaarallinen tie. Rakennusten purkaminen ja maiseman tukkiminen vaarantaa koko alueen merkityksen ja tuon äärimmäisen tärkeän RKY-statuksen.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) edellyttää, että arvokkaiden kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan kaavoituksessa. Alueidenkäyttölaki (5 §) menee vielä pidemmälle: se velvoittaa kaavoitusta ei vain säilyttämään, vaan nimenomaisesti edistämään rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

Nyt Tuuskodon asemakaavaehdotuksen kohdalla näin ei näytä tapahtuvan.

Sama piittaamattomuus historiasta näkyy kaavaehdotuksessa laajemminkin, Tuusulan ensimmäinen kunnantalo. Ehdotuksessa sen suojelualaa esitetään pienennettäväksi, ja samalle historiallisesti arvokkaalle tontille mahdollistetaan uutta toimitilarakentamista jopa 700 neliömetrin verran, kun rapattu laajennus vuodelta 1957 puretaan.

Pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä tämä toimintatapa tarkoittaisi laajemmin.

Jos jatkaisimme tällä samalla linjalla, purkaisimmeko seuraavaksi Jokelan suojellun tiilitehtaan ja kaavoittaisimme siihen asuntorakentamista? Ja tämä tehtäisiin tilanteessa, jossa aivan vieressä on tuhansia kerrosneliömetrejä lainvoimaista asuntokaavaa rakentamista odottamassa.

Tai menisimmekö Kellokoskelle ja purkaisimme Keravanjoen rannalta historiallisen kartanon ja sairaala-alueen tärkeimmät rakennukset tehdäksemme tilaa pientaloille – vaikka kilometrin säteellä on myytävänä runsaasti vapaita tontteja?

Tätähän emme halua.

Tuusulanjärven seutu on suomalaisen kulttuurin syntyseutua. Maisema, jossa on tehty työtä sivistyksemme eteen jo 150 vuotta. Meidän sukupolvemme tehtävä on paitsi kunnioittaa tätä perintöä, myös luoda edellytykset kulttuurin, sivistyksen seuraaville vuosikymmenille.

Tuuskodon alueen kaavoitus alkoi toimiessani kuntakehityslautakunnan puheenjohtajana vuosina 2013–2017. Tuolloin luonnosvaiheessa linjattiin, että maisemat on jätettävä avoimeksi ja rakentamisen on oltava tehokasta mutta suppealla alalla.

Nykyinen rakennuskokonaisuus on ollut maisemassa sellaisenaan vuodesta 1982. Se on osa alueen kerroksellisuutta. Jos jotain siitä on purettava, tilalle voi rakentaa yhtä tehokkaasti, asumiseen ja palveluihin, mutta 1930-luvun Tuuskoto on säilytettävä ja maisemaa on kunnioitettava.

Tuusulan arvoa ei mitata vain uusissa neliöissä, vaan siinä, miten pidämme arvossa rakennettua ja henkistä kulttuurihistoriaamme. Nämä tavoitteet on saavutettavissa, jos vain halua on. Annetaan arvo menneelle ja luodaan sitä kunnioittaen edellytykset loistavalle tulevaisuudelle.

Jussi Salonen

valtuutettu, Tuusulan puolesta ry

Kiinteistönvälittäjä ja pitkän linjan kunnanvaltuutettu Kari Karra Friman on jäämässä lopullisesti eläkkeelle...päivätöistään. Heinäkuussa 80 vuotta täyttänyt paljasjalkainen jokelalainen sulkee Kiinteistömarkkinointi Kari Friman Oy:n 8. joulukuuta, yli neljän vuosikymmenen pankki- ja kiinteistöuran jälkeen. Jokelassa hän ehti välittää arviolta yli 500 kotia ja lähialueilla yhteensä yli tuhat kiinteistökauppaa – vahvuutena aina paikallistuntemus ja ihmisten arjen ymmärrys.

Kuntapolitiikassa Friman on ollut Tuusulan puolesta ry:n keskeinen vaikuttaja: hän istunut Tuusulan valtuustossa peräti 28 vuotta 1993–2021 sekä toimi kunnanhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa. Kunnan päätöksenteon parissa työ jatkuu edelleen – Karra jatkaa Tuusulan kunnan varavaltuutettuna ja Tuusulan kunnan Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Puolueisiin sitoutumattomana hän halusi erityisesti pitää esillä Jokelan ja Pohjois-Tuusulan näkökulmaa ja on yhä sitä mieltä, että kunnan kehityksessä on vaarana “etelä edellä” eteneminen. Sodan jälkeen syntyneen sukupolven edustajana hän on nähnyt Jokelan kasvun 1 500 asukkaan kylästä vireäksi taajamaksi.

Frimanin katse on jatkossakin Jokelan tulevaisuudessa. Hänen mielestään Jokela on kehittynyt puutarhakaupunkimaiseksi asuinalueeksi, jonka sydän on Tuusulan ainoa rautatieasema. Pankkivuosinaan hän kulki itsekin junalla Jokelasta Helsinkiin töihin, aivan kuten monet jokelalaiset tekevät edelleen. Nyt kunta omistaa Jokelan aseman rakennuksen, ja Friman toivoo, ettei sitä pidetä tyhjillään, vaan siitä tehdään nopeasti elävä kohtaamispaikka kyläläisille.

Työuran ja politiikan ohella Frimanille tärkeitä ovat olleet urheilu ja yhteisöllisyys. Hän on pelannut useita palloilulajeja, toiminut erotuomarina ja urheilujärjestöissä sekä niittänyt menestystä myös autourheilussa rallin SM-hopean kartanlukijana. Perheeseen kuuluu kaksi tytärtä ja viisi lastenlasta.

Paikallislehtemme uutisoi Karrasta 6.12.2025 Tässä linkki juttuun, joka on maksumuurin takana:
https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/9054057

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Moniossa 6.12.2025

Kunnioitetut veteraanit, veteraanisukupolven edustajat, arvoisat läsnäolijat, on kunnia saada jakaa tämä päivä kanssanne täällä Moniossa. Itsenäisyyspäivä on tärkein ja juhlallisin päivä Suomessa meille kaikenikäisille. Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu arvokkaita perinteitä. Itsenäisyyspäivän juhlat, puheet, juhlajumalanpalvelukset, kunnianosoitukset ja seppelten lasku sankarivainajien muistomerkeillä. Kouluissa on juhlittu Suomen itsenäisyyttä ja päiväkodeissa pienet lapset ovat askarrelleet sinivalkoisia suomenlippuja.

Valtiollinen Suomi täyttää tänään 108 vuotta. Suomen historia, kylien ja yhteisöjen toiminta on luonut vuosisatojen saatossa meistä sisukkaan kansan, jolla on vahva puolustustahto.  

Meidän tuusulalaisten aika alkoi virallisesti ja hallinnollisesti siitä, kun Tuusula muodostettiin ensin Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista kappeliksi 1643 ja kymmenen vuotta myöhemmin itsenäiseksi kirkkopitäjäksi. Ja kun kirkko oli rakennettu Kaukjärven rantaan, järven nimi muutettiin Tuusulanjärveksi ja seurakuntalaisista alettiin puhua tuusulalaisina.   

Maamme itsenäisyyttä ja tulevaisuutta rakennetaan joka päivä. Tämän päivän hyvinvointimme ei olisi mahdollista ilman sodan ajan sukupolvien itsenäisyytemme eteen tekemää työtä. Heillä oli usko tulevaisuuteen ja tärkeimpänä ajatuksena rakentaa turvallinen ja hyvinvoiva kotimaa lapsilleen ja tuleville sukupolville. 

Meidän velvollisuutemme on perinteiden opettaminen lapsillemme ja lastenlapsillemme. Oman historian ja kotikunnan tunteminen, myös suvaitsevaisuus, ja monikulttuurisuuteen kasvaminen ovat tämän päivän Suomen keinoja rakentaa omaa identiteettiämme.

Meillä Tuusulassa luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta ovat syksyn aikana käyneet paljon keskustelua kunnan arvoista. 

Suomen Itsenäisyys on rakentunut sukupolvelta toiselle siirtyvänä esimerkkinä isänmaan rakkaudesta, urhoollisuudesta ja sitkeydestä.  Halusimme nostaa Tuusulan arvoiksi Martta Wendelinin, Juhani Ahon ja JH Erkon ajatuksia: yhteisöllisyyden, yhteisö on voimavaramme, toimimme suurella sydämellä avoimesti, reilusti ja yhdenvertaisesti ja toimintamme perustuu vastuullisuuteen. Huolehdimme hyvinvoinnista ja rohkeasta uudistumisesta myös tulevaisuuden Tuusulan ja Suomen puolesta.   

Viimeisten vuosien aikana maailma on muuttunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on koskettanut myös meitä suomalaisia. Sota tuli maantieteellisesti lähellemme, vain tuhannen kilometrin päähän. Sopeutuminen muuttuvaan maailmaan vaatii meiltä päättäväisyyttä, malttia ja yhteistyökykyä. Suomi on valinnut avoimuuden ja kansainvälisyyden. Olemme osa Euroopan unionia ja Natoa. Haluamme tehdä kansainvälistä maailmanlaajuista yhteistyötä. Itsenäisyys on vastuun ottamista ja rauhan vaalimista.

Toivotan teille kaikille hyvää Itsenäisyyspäivää Tuusulan kunnan puolesta!

Itsenäisyyspäivä on juhla, mutta myös muistutus. Se on muistutus niistä raskaista sodan vuosista, jolloin kansamme puolusti omaa maataan, omaa vapauttaan ja omaa tulevaisuuttaan.

Me emme saa koskaan unohtaa, mitä itsenäisyys on vaatinut. Sota ja sodan jälkeinen jälleenrakennuksen aika. Se aika ei ole ollut helppoa. Suomen kansa kantoi taakkaa pitkään harteillaan, ei pelkästään vain sodassa.

Vaikka nyt tällä hetkellä jännittää olla puhumassa, ajattelen ettei minun jännitykseni ole mitään verrattuna heihin, jotka ovat olleet sodan taisteluissa tai odottaneet kotona tietoa omista lähimmäisistä ja olleet peloissaan siitä mitä itselleen, perheelleen ja kodilleen käy. Siitä, mitä Suomen tulevaisuudelle tapahtuu

Hyvät kuulijat,
Vaikka me nuoret emme ole eläneet sota-aikaa, tiedä minkälaista on ollut elää sodan jaloissa, siinä pelossa. Vaikka emme sitä aikaa ole eläneet, on maailmassa valloillaan olevat sodat tuoneet konkreettisemmaksi sen, mitä sota voi olla, minkälaista se pelko ja huoli voi olla läheisen ja oman turvallisen ympäristön menettämisestä.
Tänä päivänä nuoret on nähnyt paljon uutisia sodista, pommitukista, siitä kaikesta julmuudesta mitä sota tuo ja minkälaista sota on. Suomi ja maailma on paljon kansainvälisempi paikka nyt kuin ennen. Myös teknologia on mennyt hurjasti eteenpäin.
Tänä päivänä tieto liikkuu nopeasti oikeastaan kaikesta mitä tapahtuu, tiktok ja muut kanavat tuovat kaiken näkyväksi niin hyvässä kuin pahassa. 
Uskon todella, että tätä kautta nuoret osaavat vielä enemmän olla kiitollisia siitä työstä mitä moni sodan aikana eri tehtävissä ovat toimineet. Siitä, että saamme elää itsenäisessä suomessa.

Meille, nuorille, itsenäisyyden arvo voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta emme saa unohtaa, että tämä itsenäisyys on saavutettu verta, kyyneliä ja ihmishenkiä maksamalla.

Moni nuori on koulussa päässyt kuulemaan VAPAUDEN VIESTIä, joka vuosi viesti siirtyy ylimmältä kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvelta nousevalle.
Viestissä sanotaan: ”Silloin kun me nykyiset veteraanit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myötä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoomuksemme: Nuoria ei unohdeta.”

Sodassa kovimman hinnan maksoivat 18–25-vuotiaat miehet, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Kaatuivat, haavoittuivat ja kärsivät vielä sodan loputtuakin sodan julmuuksista. On hurjaa ja jopa kamalaa ajatella, kuinka nyt 25-vuotiaana minun lähipiiristäni lähtisivät todella moni sotaan. Kuinka kamalalta tuntuisi elää sodan keskellä ja miettiä, kuinka rintamalla heille kaikille käy. Jäävätkö he sinne, palaavatko takaisin ja ovatko he haavoittuneet.

Minun eikä varmasti monen muun nuoren tarvitse mennä montaa sukupolvea taakse päin, kun löytää jo sukulaisia, joiden elämässä sota on ollut läsnä. Pappani joutui lähtemään sotalapseksi Ruotsiin veljensä ja monen muun suomalaisen lapsen kanssa. Siellä he olivat n. 3vuotta ja pääsivät aloittamaan Ruotsissa myös koulunsa. Pappani isä, eli isoisoisäni taisteli ensin talvisodassa ja sitten jatkosodassa, oli rintamalla yhteensä 5 vuotta.

Tänään me juhlimme itsenäisyyttämme, mutta juhlimme myös elämää, joka meillä on nyt. Me kiitämme ja kunnioitamme menneitä sukupolvia, mutta katsomme myös kohti tulevaisuutta, jossa me kaikki voimme elää vapaasti, rauhassa ja rakkaudessa, Suomen kauniin luonnon ympäröimänä.

Luonto, joka ympäröi meitä täällä Tuusulassa, on kuin elävä muistutus siitä, kuinka kaunis ja elinvoimainen tämä maailma voi olla. Meille suomalaisille luonto ei ole mikä vain paikka, vaan se on myös henkireikä. Paikka rauhoittumiseen, hengähtämiseen. Metsät, järvet, pellot ja niityt huokuvat rakkautta, rauhaa ja voimaa. Ne tarjoavat meille hiljaisuuden, jossa voimme kuulla sydämemme äänen ja tuntea yhteyden kaikkeen elämään. 

Meidän pitää muistaa, että elämä on kaunis ja arvokas lahja. Muistaa myös se, että meidän täytyy suojella monimuotoista luontoa, pidetään siis huolta elinympäristöstämme ja läheisistämme.

Kun katson tulevaisuuteen, toivon sydämessäni, että voimme kantaa teidän, rakkaat veteraanit ja lotat, antamaanne perintöä eteenpäin. Toivon, että voimme olla kansa, joka osaa nauttia rauhasta, mutta ei koskaan unohda sen haavoittuvuutta. Meidän täytyy vaalia sitä, mitä olette puolustaneet. Se ei ole vain itsenäisyyttä, vaan myös ihmisarvoa, kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä.

Tänään on hyvä hetki kiittää sotiemme veteraaneja ja lottia, unohtamatta kotirintamalla eri tehtävissä toimineita. Kaikkia, jotka ovat antaneet kaikkensa isänmaamme ja itsenäisyytemme puolesta.

Tähän loppuun haluan lukea teille vielä runon:

"Maa, jota rakastan,  
sen taivaat, sen metsät,  
sen vedet, sen tuulet,  
on mun sydämessäni.  
Se on meille pyhä,  
se on meille rakas.

Suomi on sydämessämme,  
se on meidän isänmaa,  
se on pyhä ja kallis,  
se on meille kuin äiti."

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tupun nettisivut ovat uudistuneet nyt syksyllä 2024. Sivustollamme on ollut useita vaiheita kohta runsaan vuosikymmenen ajan. Uudistuksen tavoitteena on ollut ulkoilmeen raikastaminen, uutisten/ajankohtaisten asioiden parempi näkyvyys.

Lähiaikoina teemme sivustolle pientä viilausta saamamme palautteen ja omien havaintojen perusteella. Jatkossa lisättäviä kohtia lienee alueella, kunnassa ja seurakunnassa olevien luottamushenkilöidemme listaus. Näitähän meillä on viitisenkymmentä henkilöä eri tehtävissä. 

Kansliapäällikkömme Reijo Siltalan päätettyä purkaa virkasuhteensa koeaikana 29.9.2024 aihe esittelyoikeus nousi jälleen keskusteluun. Valtuustoinfon 7.10.2024 yhteydessä valtuutetut keräsivät joukostaan 18 allekirjoittajaa Tuusulan puolesta, Kokoomuksen, Keskiryhmien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton joukoista. 

Nämä valtuutetut esittivät Kuntalain 94§:n 2 mom. mukaisesti Tuusulan kunnanvaltuuston ylimääräisen kokouksen kutsumista koolle hallintosäännön 3 §:n muuttamista varten. 3 § koskee kunnanhallituksen esittelyoikeutta.

Kuntalain 94 § mukaan valtuuston on kutsuttava koolle kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten ja tällainen asia on valmisteltava kiireisesti.

Voimassaoleva hallintosääntö:

3 § Esittely kunnanhallituksessa

Kunnanhallituksen esittelijänä toimii pormestari. Pormestarin ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii kansliapäällikkö.

Ehdotettu muutos:

3 § Esittely kunnanhallituksessa

Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kansliapäällikkö. Pormestari voi aina ottaa kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluvan asian esiteltäväkseen.

Lisäksi Tuusulan kunnan hallintosäännön muut kohdat, kuten 4.1 § Pormestarin tehtävät, tulee päivittää esittelyoikeuksien muutoksen edellyttämällä tavalla.

Enemmänkin kuin nämä 18 valtuutettua olisi vaatimuksen allekirjoittaneet, mutta jo 13 valtuutettua on riittävä määrä. Kunnanhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 14.10.2024.

Kuntajohtamisen yksi keskeinen osa on se, minkälaiseen johtamismalliin kuntajohtaminen perustuu.
Kunnan johtamismallilla tarkoitetaan tässä, että valitaanko kunnan ylimmäksi johtajaksi kunnanjohtaja (virkajohtaja) vai pormestari (luottamushenkilöjohtaja).

Vuonna 2006 Suomen kuntalakia muutettiin siten, että myös pormestarimalli tuli mahdolliseksi.

Pormestarimalliin siirtyneitä Suomen kuntia on seitsemän: Tampere (2007), Pirkkala (2009), Helsinki (2017), Tuusula (2017), Kärkölä (2018), Puolanka (2018) ja Turku (2021). 

Kuntajohtamisen, kuten laajemminkin julkisen johtamisen, keskeinen jännite liittyy kysymykseen hallinnon ja politiikan välisestä suhteesta.Tampereen yliopiston A Jäntin, A Haverin ja J Airaksisen kirjoittama Pormestarimalli kuntajohtamisen muotona -artikkeli (2021) tuotti tietoa pormestarimalliin liitetyistä tavoitteista, odotuksista ja uskomuksista. Seuraavassa artikkelin neljä väittämäparia.

1.     Demokratia vahvistuu – valta keskittyy. 
Demokratian vahvistuminen nousee esille yhtenä keskeisenä argumenttina pormestarimallin puolesta. Pormestarimallin on myös katsottu olevan liian riippuvainen yhdestä henkilöstä eli pormestarista. Virkajohtajan katsotaan antavan valtuustolle objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi pormestarimallia paremmin.

2. Poliittinen johtaminen vahvistuu – johtaminen epäammattimaistuu. 
Pormestarimallin uskotaan vahvistavan poliittista johtamista. Osa poliittisista johtajista kokee, että on tarvetta siirtää valtaa ja vastuuta viranhaltijoilta poliitikoille.
Toisaalta virkajohtajan uskotaan paremmin voivan taata ammattimainen johtaminen.
Kunnanjohtajalle voidaan asettaa kelpoisuusvaatimukset. Pormestarin valinnassa vastaavia kelpoisuusvaatimuksia ei ole.

3. Status quo voidaan murtaa – johtamisen aikajänne lyhenee. 
Pormestarimallin uskotaan tuovan kunnan toimintaan vauhtia ja kehitystä.
Samalla kuitenkin suomalaisen kuntajohtamisjärjestelmän yhtenä peruskivenä on pidetty kuntajohtamisen vakautta, pitkäjänteisyyttä ja luotettavuutta, joiden uskotaan toteutuvan virkajohtajamallissa paremmin. Myös virkajohtaja voi olla tehokas ja uudistaja.

4. Kunnan toiminta saa kasvot – suhde virkakoneistoon selkeytyy.
Pormestarimallin uskotaan lisäävän kuntapäätöksenteon avoimuutta sekä lähentävän kuntalaisia ja päätöksentekijöitä.  

Mikään malli ei itsessään lähennä kunnan johtoa ja kuntalaisia tai lisää avoimuutta. Kyseiset asiat ovat kiinni johtohenkilöistä ja heidän suhtautumisestaan. 

Yleisesti näiden kahden mallin vertailua hankaloittaa se, että molempia malleja kannatetaan ja vastustetaan osin samoista syistä. Mielestäni kunnanjohtaja- vs pormestarimalli on ennen kaikkea henkilökysymys. Itse ylimmän johtajan kyvykkyys, pätevyys ja asenne on kaikkein ratkaisevinta johtamisen kokonaisonnistumisen kannalta. Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri totesi Kuntalehdessä 27.4.2022, että kunnanjohtaja voittaa pormestarin 3-2. Olen muuten samaa mieltä, mutta luvuin 4-2.

Tuuskodon kaavoittamisen yhteydessä olemme olleet ihmeissämme, kun tätä arvokas alue historiallisine rakennuksineen aiotaan kuntakehityslautakunnan enemmistön äänin 8-3 kaikkine rakennuksineen purkaa ja sijaan kaavoittaa pientalotontteja.

Tämä sai meidät tarttumaan kynään.

21.7.2024

Omakotitaloja kansalliseen kulttuurimaisemaamme?

Keski-Uusimaassa perjantaina 12.7.2024 oltiin huolestuneita Kirkkotien ääressä olevien Tuuskodon palstaviljelypalstojen tulevaisuudesta. Tuusulan kunta suunnittelee Kirkkotien vieressä olevien palstojen tilalle pientaloasumista. Rakentamisen toteutuessa vuosisataiset pitkät, avoimet peltonäkymät olisivat muisto vain. Kirkkotie pohjoisosallaan olisi pientalojen reunustamaa, tylsää ja läpinäkymätöntä maisemaa.

Juuri tämä alue on Tuusulan kunnan varhaisinta historiaa. Täällä näkee yhdellä silmäyksellä ison osan Tuusulan kunnallisen rakentamisen varhaisvaiheista. Vanhasta maalaiskylästä muistuttaa vielä tien vieressä oleva Kotun päärakennus ja pappilan rakennukset sitä vastapäätä sekä Saksan tilakeskus hieman kauempana Keravantien varressa. Alueen historiallisia rakennuksia ovat Tuusulan ensimmäinen vanhainkoti Tuuskoto sekä Tuusulan ensimmäinen kunnantalo. Tuuskodon viereinen Koivukuja valmistui vuonna 1895. Se oli kunnan ensimmäinen palvelulaitos vanhuksille ja muille, jotka tarvitsivat hoitoa ja asuntoa. Ajan tapaan sitä kutsuttiin vaivaistaloksi.

Vastikään joulukuussa 2023 yksimielisesti hyväksytyssä Rantatien ja Kirkkotien maisemanhoitosuunnitelmassa korostettiin juuri perinteisten avoimien pelto- ja maisemanäkymien säilyttämistä. Nyt ehdotettu pientalorakentaminen muuttaisi maisemaa peruuttamattomalla tavalla, maisema-arvot menetettäisiin.

Tuusulan kuntakehityslautakunnan enemmistölle (8-3) tämä maisemanmuutos ei kuitenkaan riittänyt. Käsitellessään kesäkuun alussa Tuuskodon asemakaavaehdotusta lautakunnassa kokoomuslaiset jäsenet tekivät ehdotuksen:

Tuuskodon rakennuksen suojelumerkintä poistetaan ja Tuuskodon rakennuksen tilalle ja sen läheisyyteen kaavoitetaan pientalotontteja joista on näkymä Tuusulanjärvelle vastaavaan tapaan kuin Anttilanrannan kaavassa. Pientalotonttien lisäksi alueella voi olla myös tiiviimpiä ratkaisuja kuten rivitaloja yms.

Huolen on suuntauduttava kohti Tuusulanjärven rantaa, Tuuskodon korttelia.

Tuuskoto on rakennettu monessa osassa kunnan vanhainkodiksi. Ensimmäinen osa valmistui 1934. Siihen tuli 62 hoitopaikkaa. Tuuskotoa on laajennettu vuosina 1962 ja 1981, jolloin rakennettiin rannan hoivatilat, lähes 100 asuinhuonetta. Näissä on tilaa yhteensä noin 5.500 m2.

Näiden lisäksi Tuuskodon yhteydessä on myös v. 1962 rakennettu, v 1996 peruskorjattu kolmikerroksinen asuintaloa, jossa 15 asuntoa, yhteensä lähes 600 neliötä asuintilaa. 

Rakennuksiin tehdyissä kuntotutkimuksissa rannan hoivasiivessä ei ole todettu sellaisia vakavia sisäilmaongelmia, joita ei kyettäisi korjaamaan. Suojeltavaksi esitetyssä vuoden 1932 vanhainkodissa on tarve sisäilmaan liittyviin korjauksiin. Vuoden 2019 kuntotutkimuksessa on todettu: Kaikki viat ovat korjattavissa. 

Nyt kuntakehityslautakunnan enemmistö äänin 8-3 haluaa kaikki nämä rakennukset purettavaksi, mukana myös suojeltavaksi esitetty Tuuskodon vuoden 1932 vanhainkoti.

Tuuskodon alue on Tuusulan kunnan omistama ainoa laajempi maa-alue Tuusulanjärven ääressä. Kun tätä aluetta suunnitellaan, sen ja sillä olevien rakennnusten tulevaa käyttöä, olemme erittäin vaativassa tehtävässä. 

Alue kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen alueeseen RKY, jonka suunnittelua ja kaavoittamista on tehtävä erityisellä huolellisuudella. Kaikista alueen suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto.

Tuusulan Rantatiehen sitoutuvassa laajassa kokonaisuudessa keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostavat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheen maa- ja kotitalouden sekä sotilaskoulutuksen oppilaitokset niin Rantatiellä kuin Kirkkotielläkin.

Nyt takaisin valmisteluun valittu purkamisen ja pientalojen suunta on kestävän kehityksen kannalta kestämätön, maisemallisesti tuhoava ja taloudellisesti kallis. Toivomme, että jatkossa ymmärrys alueesta, sen merkityksestä ja mahdollisuuksista kasvaa, suunnitelmat tulevasta muuttuvat.

Jussi Salonen

valtuutettu (Tuusulan puolesta ry Tupu)

Kuntakehityslautakunnan pj 2013-2017

Tuusula

Vähemmistöön jääneet kuntakehityslautakunnan jäsenet (Tuusulan puolesta ry Tupu)

Jari Anttalainen, Liisa Sorri ja Margita Winqvist

Keski-Uusimaa 2021-02-09 Lukijalta Tuija Reinikainen Tupu: Politiikkakiusaaminen, totta vai tarua?

”Miten viemme Tuusulaa kohti tulevaisuutta – Tupun kärjet kuntavaaleissa 2021”.

Ohjelma:

·       Tupun vaalikampanjan aloitus, info jo tiedossa oleville ehdokkaille ja muille tupulaisille

o   Kokeneiden kuntapoliitikkojen ja Tupun valtuutettujen kokemuksia

o   Tupun vaalikampanja, miten toteutamme, mitä painotamme

o   Ehdokkaiden esittäytyminen

o   Tuki ehdokkaille ja ehdokkaiden toiminta

o   Keskustelu sekä kysymykset.

Vuorovaikutteinen tapahtuma verkossa. Linkki lähetetään sähköpostilla ennen tapahtumaa niille, jotka ilmoittautuvat mukaan. Lisäksi linkki tulee Tupun WorkPlace sivuille ko. tapahtumaan ja Workplace/ Kuntavaalit 2021 ryhmään.

Ilmoittaudu viimeistään la 23.1.2021 klo 18.00 mennessä ja ilmoita sähköposti linkille Jari Anttalaiselle, jari.o.anttalainen@gmail.com.

Tervetuloa 

Tervetuloa Tuusulan puolesta ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen torstaina 26.11.2020 Rykmentinpuiston ruokalaan os. Rykmentintie, 04300 Tuusula.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat sekä ne asiat, jotka jäsenistö on riittävän ajoissa esittänyt hallitukselle käsiteltäväksi jäsenkokouksessa:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja

tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja

jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

6. Päätetään hallituksen kokoonpanosta

7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet

8. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

9. Käsitellään muut asiat

·       Evästyksiä kuntavaaleihin 2021

Kokouksessa noudatetaan viranomaisten ohjeita koronaan liittyen (suojamaskit ja – etäisyydet, THL:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä). Yleisötilaisuuteen, yleiseen kokoontumiseen tai julkiseen tilaan, jossa on muita henkilöitä samanaikaisesti paikalla, ei saa tulla jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita.

Ei kahvitarjoilua.

Kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteydellä niiden osalta, jotka ilmoittavat siitä etukäteen to 26.11.2020 klo 17.00 mennessä ja lähettävät sähköpostiosoitteen, johon kokouslinkki lähetetään. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle jari.o.anttalainen@gmail.com tai Jussi Saloselle, jussi.salonen@saunalahti.fi

Paikalle tulijoita pyydetään ilmoittautumaan sihteerille Margita Winqvistille margita.winqvist@elisanet.fi

Tuusulan puolesta ry hallitus

Kevätkokouksessa käsittelemme sääntöjemme 11. § mukaiset asiat.

Kokouksen jälkeen jatkamme Tupu-päivällä, eli käsittelemme ajankohtaisia kuntapolitiikan asioita keskustellen. Tilaisuus päättyy klo 21.00 mennessä.

Kahvitarjoilu ja pientä suolaista.

Ilmoittakaa osallistumisesta tarjoiluiden vuoksi sihteerille Margita Winqvist p. 0407081027 tai pj Jari Anttalainen 0405173200 tekstarilla kiitos.

Hallitus

HOK-ELANTO on alueellamme vaikuttava osuuskauppa, jolla on yli 630 000 asiakasomistajaa. Osuuskauppa on jäsentensä omistama yritys, jonka päätöksentekoon jäsenet voivat ottaa monella tapaa osaa. Jäseniä edustaa edustajisto, joka valitaan vaaleilla osuuskaupan asiakasomistajista (60 henkeä) joka neljäs vuosi. Edustajisto toimii äänitorvena osuuskaupan johdon suuntaan ja huolehtii siitä, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään omistajien toiveita kuunnellen.

HOK-Elannon edustajiston vaalien äänestysaika alkaa netissä torstaina 26.3. klo 9 ja päättyy 6.4. klo 23.59. Vaalikone on jo avattu ja siellä voi tutustua ehdokkaiden mielipiteisiin monenlaisista asioista. Ehdokkaita vaaleissa on 1237, ehdokaslistoja 26 ja vaaliliittosopimuksia on tehty kuusi. Lista (pdf) ehdokkaiden nimistä ja numeroista löytyy tästä.

osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto

UUDENMAAN SITOUTUMATTOMIEN EHDOKKAISSA NELJÄ TUPUN JÄSENTÄ.

Kannattaa varmaan keskittää äänet omille edustajillemme.

• 1197 Marko Ceder
• 1207 Kati Lepojärvi
• 1210 Tuija Reinikainen
• 1214 Jussi Salonen

Tupu ry hallitus

https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Tuusulan puolesta ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 26.3.2020 klo 18.30 alkaen Riihikallion koululla.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11. §:n mukaiset asiat ja ne asiat, jotka jäsenistö on sääntöjen mukaisesti hallitukselle esittänyt.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuoden 2019 osalta

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8. Kokouksen päättäminen

Kokouksen alussa Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän edustajat esittävät katsauksen kuntapolitiikkaan viime vuodelta sekä arviot tästä vuodesta.

Kahvitarjoilu alkaa klo 18.30. Tuusulan puolesta ry:n hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 17.30 alkaen.

Tervetuloa

Hallitus

Tupu-päivänä sunnuntaina 9.2.2020 klo 15.00-19.00 Mäntymäellä Hyrylässä työstämme ensi vuoden kuntavaalien teemoja ja kärkiä sekä aloitamme Tupun arvojen päivityksen. Samalla kartoitamme myös innostuneita ja aktiivisia ehdokkaita kuntavaaleihin.

Osallistu ja kerro omat arvosi!

Tervetuloa mukaan tekemään merkittävää työtä Tuusulan puolesta!

Katso ohjelma tarkemmin jäsensivuilta.

Hallitus

Puheenjohtajana toimii Jari Anttalainen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Liisa Palvas, sihteeriksi Margita Winqvist ja rahastonhoitajana jatkaa Irma Jokinen. Hallituksessa toimii lisäksi Anna Yltävä, Marcus Meckelborg, Ulla Montell ja Tommi Ålander. Tupu ry:n hallituksen varaedustajat ovat Kati Lepojärvi ja Tuija Reinikainen. 

Tarjolla hyvää seuraa, mielenkiintoisia keskusteluita, jouluista musiikkia ja pientä jouluista purtavaa sekä juotavaa ( ei tarjottua alkoholia).

Ilmoittautumiset 16.12.2019 kuluessa Margita Winqvist

040 708 1027, margita.winqvist@elisanet.fi

Samalla muistutetaan jäsenistöä jäsenmaksujen maksamisesta vuoden 2019 osalta.

Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille tupulaisille

Hallitus

Vararehtori Heini Hämäläinen ja yrittäjä Sarita Saloheimo esittelivät Tuomalan koulun laajasti kiitosta saaneen tavan toteuttaa opetussuunnitelmaa, johon he ovat integroineet innovatiivisen ja koululaisia motivoivan pikkuyrittäjyyden.

Kokouksessa hyväksyttiin Tupun toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020 sekä päätettiin henkilövalinnoista.

• Tupun puheenjohtajana jatkaa Jari Anttalainen. 
• Hallitukseen valittiin lisäksi: Margita Winqvist, Anna Yltävä, Liisa Palvas, Tommi Ålander, Ulla Montell, Markus Meckelborg, Kati Lepojärvi ja Tuija Reinikainen.

Tuusulan puolesta ry tulee painottamaan etenkin seuraavia asioita vuonna 2020:

1. Uuden Tuusulan muutoksessa tulee kuntalaisen hyvinvointi olla keskiössä huomioiden arjen sujuvuus – julkisen liikenteen toimivuus, koulujen ja muun palveluverkon ylläpito ja kunnostus, laadukkaiden kaupallisten palveluiden kehittäminen ja terveyden edistäminen niin kulttuuri- ja liikuntaolosuhteita kehittäen kuin viheralueisiin ja vesistöihin panostaen.
2. Kunnan on investointisuunnitelmassa ajoitettava huomattavien rakennusprojektien toteutus kuntalaisten toiveita kuunnellen ja samalla kuntatalous huomioiden. Kunnan tulee panostaa yritysten toimintaedellytyksiin kaavoitusratkaisuin.
3. Kunnan edunvalvonnan merkitys on entistä korostuneempi nykyisessä kuntien ja alueiden välisessä kilpalutilanteessa.

Torstai ja perjantai sujuivat mukavasti valtuustoseminaarissa, valtuuston puheenjohtajamme Lepojärven Katin tarmokkaalla johdolla. Kati oli kovin otettu muuttoliiketutkija Timo Aron näkemyksistä Tuusulasta - parasta A-luokkaa!

Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Anna Yltävä ryhmäpuheenvuorossamme otti esille meille tärkeitä, ajankohtaisia asioita.

Yksi näistä on Hyrylän keskustan kehittäminen palvelukeskusratkaisuineen. Viihtyisä, eloisa, omaleimainen keskusta asukkaineen on tavoitteemme. Sen saavuttamiseksi meidän on oltava tarkka kaavoituspäällikkömme Pia Sjöroosin esittämistä julkisen tilan laadun varmistamisen osista: kaupunkikuva, ihmisen mittakaava, tilan rajaus, läpinäkyvyys ja monimuotoisuus.

Hyvää viikonlopppua ja pyhäinpäivää!

Tupu ry on markkinoilla sunnuntaina 22.9.2019 klo 10-16. 

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista luottamushenkilöidemme kanssa.

Aiheina mm. Hyrylän keskustan kehittäminen, kaupallinen ja palveluiden keskus.

Tervetuloa!

Missä ja mitä olemme, minne olemme menossa, mitä pidämme tärkeinä asioina, mitä haluamme edistää tulevana vuotena? Voimakkaasti tuli esille, että Tuusulaa kuntalaiset pitävät turvallisena ja luonnonläheisenä kuntana, jossa peruspalvelut ovat kunnossa. Samaten selvää on, että meidän ei pidä muita matkia, vaan kulkea rohkeasti omaa polkuamme eteenpäin: rohkeasti, avoimesti, yhdessä!

Kari "Karra" Friman ja Veikko "Veka" Seuna ovat toimineet kunnanhallituksessa kaksi vuotisen kauden tuusulalaisten puolesta yhdessä Jussi Salosen kanssa. Seuraavat kaksi vuotta Tupun edustajina toimivat Tuija Reinikainen ja Jussi. Karra ja Veka jatkavat KH:n varajäseninä.

"Olemme tehneet työtä yhdessä. Karra ja Veka ovat olleet mukana jokaisessa kokouksessa kymmenien vuosien kokemuksella kuntapolitiikasta", toteaa Jussi Salonen kiittäen kuluneesta kahdesta vuodesta Karraa ja Vekaa!

Olemme tehneet työtä tuusulalaisten puolesta !

Kuvassa: Karra, Kati, Veka ja Jussi Gustavelundissa 17.6.2019 

#tuusulanpuolesta #kesääkohti #kesä2019#tuusulanjärvi #visitlaketuusula #laketuusula

Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmä ja hallitus kokoontuivat nyt maanantaina 6.5.2019 päättämään Tupun kahdesta kunnanhallituspaikasta 1.6.2019 alkavalle kaksivuotiskaudelle.

Kävimme perusteellisen keskustelun runsaalla joukolla. Tupussa riittää hyviä ehdokkaita näillekin paikoille, eri puolilta Tuusulaa.

Kunnanhallituksessa jatkaa apulaispormestari Jussi Salonen. Toiseksi kunnanhallituksen jäseneksi tulee Tuija Reinikainen. Tuija palasi Tuusulaan toukokuun alussa ja tuo laajan ja syvällisen kuntapolitiikan kokemuksensa käyttöömme. 

Tuusulan Puolesta ry:n hallitus ja valtuustoryhmä

#tuusulanpuolesta #uuttatuusulaa

Hallitukseen valittiin jäseniksi jatkamaan Kati Lepojärvi, Margita Winqvist, Liisa Palvas, Tommi Ålander ja Anna Yltävä. Uusiksi jäseniksi Juuso Lindberg, Marko Ceder, varajäseninä Ulla Montell ja Liisa Rantalainen.

Jari Anttalainen (61 v) on syntyperäinen tuusulalainen, Koskenmäeltä ja Kirkonkylältä, nyt lahelalainen. Jarilla on pitkäaikainen kokemus kunnallisista luottamustoimista; 1990-luvulla liikuntalautakunnan puheenjohtajana, nyt varavaltuutettuna ja kuntakehityslautakunnan jäsenenä, Lahelan kehittämisverkoston ydintiimin puheenjohtajana. Jari on koulutukseltaan ye-eversti evp ja tällä hetkellä Jari toimii Maanpuolustuksen tuki ry:n asiamiehenä.

Tuusulan puolesta ry (Tupu) on puoluerajat ylittävä, paikallisen vaikuttamisen verkosto avoimen ja demokraattisen päätöksenteon puolesta vuodesta 2003 alkaen. Kymmenen valtuutettumme ryhmä on Tuusulan kunnanvaltuuston toiseksi suurin. Tupulla on edustus kaikissa kunnan luottamuselimissä, myös seurakunnan.

Tätä työtä Tuusulan puolesta olemme tehneet jo neljättä vaalikautta, yli 15 vuotta.