Olen Tarja Hakonen, 62-vuotias auton tuoma tuusulalainen. Muutin vuosituhannen vaihteessa Helsingistä keskelle metsää, Jokelan syrjään. Olen viihtynyt hyvin vaikka ilman autoa ei täällä pärjää. Jotta edes Tuusulan sisällä pääsisi sujuvasti liikkumaan vaikkapa terveyskeskuksiin, voitaisiin perustaa kaksisuuntainen ympyrälinja kulkemaan Hyrylä-Kellokoski-Jokela-reittiä, juna-asemien ja terveyskeskusten kautta ilman vaihtoja ja odottelua.
Pienten kulkijoiden koulun tulee olla lähellä kotia, vuosien karttuessa reviiri laajenee. Koulukyyti voi kulkea kahteen suuntaan, myös keskuksista poispäin. Tuusulan lukion kolme toimipistettä ovat sopivan kokoisia ja tasokkaita. Kurssitarjontaa voidaan laajentaa etäopetuksena toteutettavina kursseina. Jotakin hyvääkin saattaa korona-ajasta siis jäädä!
Kummastusta herättää Hyrylään kaavailtu Prisma/palvelukeskus, jonka maan päällinen parkkialue tuuppaisi kauemmaksi linja-autoaseman, kenties taksitkin. Eikö autoton olekaan tervetullut asiakkaaksi? Linja-auto- ja taksiasema on saatava palvelukeskuksen luo ja parkkipaikat maan alle. Miksi purkaa Kunnantalo? Siitä saisi korjaamalla hienon paikan monenlaiselle toiminnalle, konserttisalinkin!
Tällä hetkellä olen koulutustani vastaavassa työssä eli opetan suuria torvia musiikkiopistoissa. Aiemmin olen ollut mm. muusikko, ylikonstaapeli, hätäkeskuspäivystäjä, taksikuski, yrittäjä. Titteleitä on HuK (psykologia), musiikin maisteri (tuuba), merkonomi (talous ja hallinto) sekä viimeisimpänä 2. asteen ammatillinen tutkinto bassopasuunan soitossa, 60-vuotislahjaksi! Onneksi elämme maassa, jossa opiskelu on mahdollista kaikenikäisille.
Olen siis nähnyt juhlapuolta muusikkona, karumpaa arkea poliisina ja hätäkeskuspäivystäjänä Helsingissä. Taksikuskina kaikenlaista. Pidetään huolta, että luontoa ei kiusata ja pirstota lyhytnäköisellä voitontavoittelulla. Keskustellaan ja neuvotellaan kestäviä ratkaisuja!